Tervetuloa Osasto 100 kotisivuille

Koronavirus ja hallituksen rajoitustoimet ovat kohdistuneet ankaralla tavalla muun muassa matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjiin ja työntekijöihin. Lukuisten yritysten ja työntekijöiden talous on romahtanut. Nyt kun yhteiskunta on avautumassa, riittämätön rokotekattavuus uhkaa jatkaa koronakriisistä kärsineiden alojen yrittäjien ja työntekijöiden kärsimyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Suomessa on riittävästi rokotteita, jotta kansalaiset voidaan rokottaa kattavasti. Osa kansalaisista ei kuitenkaan ole ottanut rokotetta, vaikka heillä ei ole ollut terveydellistä estettä. Tämän seurauksena koronatartunnat ovat kääntyneet kasvuun. Se on johtanut sairaan- ja tehohoidon kuormittumiseen ja vaarantaa koko terveydenhuollon kantokyvyn.  Koronapotilaiden määrän kasvun takia muiden sairauksien hoitoa on jouduttu lykkäämään. Hallitus on pitänyt ennallaan ja kiristänyt ravintolatoiminnan rajoituksia. Myös kireät matkustusrajoitukset jatkuvat vuoden loppuun.

Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään 7. lokakuuta. Teemapäivän tarkoitus on muistuttaa että kaikilla on oikeus kunnon työhön. Mutta mitä tarkoittaa kunnon työ? Kunnon työ merkitsee ihmisarvoista työtä ja mahdollisuutta ansaita työstään elämiseen riittävää palkkaa. Kunnon työ on myös tasa-arvoista ja takaa turvallisuuden työpaikalla. Oikeus ihmisarvoiseen työhön tunnustetaan myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, jossa on määräyksiä paitsi ”oikeudesta tehdä työtä” myös ihmisarvoisen työn eri näkökohdista, mukaan lukien oikeudenmukaiset ja suotuisat työolot, suoja työttömyyttä vastaan, sama palkka, sosiaaliturva ja oikeus perustaa ammattiliittoja ja liittyä niihin. ILOn periaatteiden mukaan taas kaikilla sen jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa pakkotyö, lapsityö ja syrjintä sekä taata yhdistymisvapaus.

Työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelussa havaittu tekninen vika keskiviikkona 6.10. Vika on nyt korjattu.  

Hallituksen lakiesityksessä työnantajalle tulee velvoite käydä säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalaissa määrätyistä asioista. Henkilöstön aloiteoikeus myös paranee, kun työnantajilla on jatkossa velvollisuus reagoida henkilöstön esiin nostamiin asioihin. – Uudistuksella haetaan aitoa vuorovaikutusta, ja tässä tavoitteessa on päästy eteenpäin, johtaja Heli Puura sanoo. Uudella vuoropuhelun mallilla edistetään henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia sekä painotetaan luottamukseen ja osallisuuteen perustuvaa tasavertaista asioiden käsittelyä työpaikoilla. Tämä tavoite on nykyisessä työelämän murroksessa tarpeen ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja yritysten taloudellista menestystä, painottaa Heli Puura. – Uudistus antaa mahdollisuuden käydä aitoa keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta ja mahdollisuuden reagoida haasteisiin muutenkin kuin henkilöstöä vähentämällä.