Tervetuloa Osasto 100 kotisivuille

Tätä se tarkoittaa Suomessa työehdoista eli esimerkiksi palkoista, työajoista ja lomista sovitaan suureksi osaksi työnantaja- ja työntekijäliittojen välisillä työehtosopimuksilla. Esimerkiksi minimipalkkaa ei ole laissa, vaan vähimmäispalkoista määrätään työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alan kaikkien työnantajien on noudatettava sopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko hänen työntekijänsä ammattiliittoon. Kaikkien alalla työskentelevien on siis saatava samat edut. Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, se sitoo vain niitä työnantajia, jotka ovat joko itse solmineet sopimuksen tai ovat sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä. Tämän vuoden tammikuussa voimassa olevista 212 työehtosopimuksesta 164 oli yleissitovia. Suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen,

Suomessa jokainen saa maksuttoman koronarokotteen. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, mutta on erittäin tärkeää, että kaikki ottavat sen. Rokotteet tarjoavat suojaa koronavirustaudilta ja sen oireilta. Jo yksi rokotuskerta pudottaa huimasti vaikean koronataudin riskiä.    Rokottautumalla jokainen voi suojata itseään ja todennäköisesti myös muita. Otettu rokote suojelee sekä omaa että toisten ihmisten terveyttä ja elämää, koska vakavien ja erittäin vakavien COVID-19-tautimuotojen määrä vähenee korkean rokotuskattavuuden ansiosta erittäin merkittävästi.    Koronarokotteen ottaminen parantaa myös työturvallisuutta, koska sen seurauksena työpaikoista tulee turvallisempia ja terveellisempiä kaikille. Kun jokainen elintarvikealalla työskentelevä ottaa koronarokotteen,

Suurten työnantajaliittojen yksipuoliset ilmoitukset tes-järjestelmän muuttamiseksi lisäävät epävarmuutta tilanteessa, jossa sekä yksittäisten ihmisten että Suomen talouden tulisi aloittaa nousu koronaepidemiasta. Työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry on vakuuttanut, ettei kyse ole työehtojen huonontamisesta. Se kuitenkin organisoi toimintansa niin, että työehtosopimuksia edelleen tekevät yritykset siirtyvät uuteen työnantajayhdistykseen. Vasta syksyllä selviää, kuinka moni liittyy uuteen järjestöön ja syntyykö alalle yleissitovuutta, jolloin kaikilla alan työntekijöillä on samat työsuhteen vähimmäisehdot. – Työnantajajärjestöjen avaama suunta on valitettava. Se sotii sitä vastaan, että elinkeinoelämä on aina peräänkuuluttanut ennustettavuutta ja vakautta. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että työelämää kehittävät sen parhaiten tuntevat tahot eli yritysten ja työntekijöiden edustajat,

  – Työllisyys ei kohene ihmisten toimeentuloa heikentämällä. Sen sijaan työttömien työllistymistä tulee tukea osaamisen ja palveluiden kehittämisellä, sanoo johtaja Saana Siekkinen. Korona on johtanut monilla toimialoilla työntekijöiden syvenevään ahdinkoon, kun työn tekemisen mahdollisuuksia ei ole ollut yli vuoteen. Työttömänä on lähes 330 000 henkilöä, joista kokoaikaisesti lomautettuina on 53 000. Kaikkiaan lomautettuja oli helmikuun lopussa 72 600. – Näin vaikeassa tilanteessa työttömien ja lomautettujen toimeentulon leikkaaminen ei ole oikea viesti. Yritysten tukemisen lisäksi nyt tarvitaan toimia myös koronan takia työttömäksi jääneiden toimeentulon turvaamiseksi. Työttömien toimeentulon turvaamiseksi SAK ehdottaa kehysriiheen: • Työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa pidennetään väliaikaisesti sadalla päivällä. • Työntekijöiden toimeentuloa turvataan erityistoimin vaikeimmin koronasta kärsineillä toimialoilla.