Tervetuloa Osasto 100 kotisivuille

puh.joht.Mikko Ahomäkimikko.ahomaki100@gmail.com040 8464265
vpj.Kari Gomankarigoman@gmail.com0400 827829
siht.Jani Virtanen janivirtanen2015@gmail.com040 5250798
taloudenhoitajaMarko Salmivirtamarko.salmivirta@gmail.com0400 965 661

 

AKT:n uutiset

SAK:n hallitus: UPM kalvaa työmarkkinaluottamusta – koronasta kärsiville työntekijöille lisätukea (eilen)

Työmarkkinakierros on osoittanut, että sopiminen on edelleen paras tapa viedä eteenpäin kummankin osapuolen tavoitteita. UPM on kuitenkin surullinen esimerkki siitä, kuinka ideologia menee muiden tavoitteiden edelle. SAK:n hallitus on tyytyväinen, että työehtosopimuskierros on tähän mennessä sujunut odotettua paremmin ja sopimuksia on saatu aikaan laajasti niin valtakunnallisella kuin yritystasollakin. Sopimuksissa on päästy siihen, mitä on haettu: työntekijöiden tulotasoa sekä yritysten kilpailukykyä on turvattu.  Sopimuskierros jatkuu kuitenkin edelleen. SAK:n hallitus on erittäin huolissaan UPM:n tilanteesta. Lakko on jatkunut jo neljättä viikkoa. UPM on torjunut Paperiliiton yrityksen purkaa jännitteitä keskustelemalla. Myöskään Paperiliiton esitys neuvottelujen pohjapaperiksi ei poikinut edes vastaehdotusta.  Yhtiötä ei ole näkynyt valtakunnansovittelijan pöydässä, vaikka lain mukaan sovitteluun on saavuttava.

AKT tukee Paperiliiton ja Sähköliiton työtaisteluja (22.1.2022)

AKT:n hallitus on päättänyt tuen myöntämisestä Paperiliiton ja Sähköliiton työtaisteluille UPM:n tehtailla. AKT:n tukitoimet toteutetaan saartona Suomen satamissa. Saarron aikana ahtaajat eivät käsittele UPM:n paperia ja sellua. Saarto alkaa 24.1. klo 06.00. AKT katsoo, että UPM:n kieltäytyminen konsernikohtaisesta työehtosopimusneuvottelusta on enemmän ideologinen kuin työmarkkinoiden toimivuutta tukeva ratkaisu. Sen päämääränä on ammattiliittojen syrjäyttämien sopimustoiminnasta ja siirtyminen työnantajien saneluun. − Muuta taustaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi sopiminen UPM:n johdolle on niin vaikeata samalla kun monilla muilla aloilla sopimus on saatu aikaiseksi, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Kokko muistuttaa myös siitä, että Suomi on useissa kansainvälisissä vertailuissa valittu yritystoiminnan kannalta yhdeksi maailman parhaista maista.  − Menestyksen taustalla on isona tekijänä ollut yhteiskunnallinen vakaus ja työrauha.

Satamissa vuoronvaihto- ja ylityökielto 1.2.2022 alkaen (21.1.2022)

AKT:n ja Satamaoperaattorien väliset ahtausalan työehtosopimusneuvottelut ovat ajautuneet vaikeuksiin. Tämän vuoksi AKT:n hallitus on päättänyt aloittaa ahtausalaa koskevan vuoronvaihto- ja ylityökiellon 1.2. klo 06.00. Ahtausalan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2022. Vuoronvaihto- ja ylityökiellolla AKT haluaa vauhdittaa neuvotteluja ja turvata ahtaajien ansiokehityksen sekä työn laadullisen kehityksen. − Ahtaajat tekevät tärkeää työtä vaativissa olosuhteissa. Tavoite on heidän ostovoimansa kehittäminen. Palkankorotusten lisäksi neuvotteluissa avoinna on myös muita työehtoihin liittyviä kysymyksiä  − AKT:n tavoite on saada ahtausalalle asiallinen sopimus. Siitä, miten pitkään siihen menee, on työnantajilla iso vastuu.  Lisätietoja:  Ismo Kokko, puheenjohtaja p.040 732 5375 ismo.kokko@akt.fi  

Jalkautusajan palkka ja työttömyyskorvaus (19.1.2022)

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella silloin, kun työntekijän työnteko on estynyt toisen työntekijäryhmän työtaistelun takia eikä työntekijällä ole suoraa riippuvuussuhdetta lakkoon, puhutan jalkautuksesta. Jalkautuksen aikana työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemän työpäivän ajalta.  Jalkautus ja työttömyysturva Mikäli lakko jatkuu niin pitkään, että työnantajan palkanmaksuvelvollisuus jalkautetun työntekijän osalta päättyy, on työntekijällä oikeus työttömyysturvaan ilman omavastuupäiviä. Työttömyysturvan saamisen edellytys on, että työntekijä on ilmoittautunut TE-keskukseen ja tehnyt ilmoituksen työttömyyskassaan. Jalkautuksesta seuraava oikeus työttömyysturvaan päättyy, kun lakko päättyy.  Jalkautus vai lomautus? Mikäli työnteko estyy toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, niin se ei anna työnantajalle laillista lomautusperustetta.

Ajo- ja lepoaikoja muutetaan koronavirustilanteen johdosta määräaikaisesti 17.1.-15.2.2022 (16.1.2022)

Tiekuljetuksissa saa poiketa tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 6-8 artiklassa tarkoitetuista ajoajoista, lepoajoista ja tauoista seuraavasti: Vuorokautinen ajoaika saa olla enintään 11 tuntia. Viikoittainen ajoaika saa olla enintään 60 tuntia. Kahden peräkkäisen viikon aikana kertynyt yhteenlaskettu ajoaika saa olla enintään 120 tuntia. Vuorokautisen lepoajan on oltava joka päivä vähintään 9 tuntia. Viikkolevon saa lyhentää vähintään 24 tuntiin joka toinen viikko ilman korvaavaa lepoaikaa. 5,5 tunnin ajon jälkeen on pidettävä 45 minuutin tauko, jonka saa jaksottaa niin, että 30 minuutin tauko pidetään ensin ja 15 minuutin tauko sen jälkeen. Säännölliset viikkolevot, muualla kuin ajoneuvon asemapaikkakunnalla,

VeriRyhmässä apu ja ilo tuplaantuvat.

Veripalveluun on perustettu VeriRyhmä AKT Turku .

Kaikki joukolla luovuttamaan verta!!