Tervetuloa Osasto 100 kotisivuille

Oulun kaupunki on purkanut 20.6.2022 kaikki liikennöintisopimuksensa julkisesta joukkoliikenteestä Oulun Taksipalvelut Oy:n (OTP) kanssa. OTP hoitaa vastuullaan olevat linjat vielä kesäliikennekauden ajan, eli 9.8.2022 asti. Oulun Taksipalvelut Oy, joka kuuluu samaan konserniin Mika K. Niskanen Oy:n ja Rautalammin Auto Oy:n kanssa, on joutunut aiemmin julkisuuteen muun muassa Oulun kaupungin joukkoliikennejaoston määräämän yli 600 000 euron sanktiomaksun takia, sekä tultuaan suljetuksi tämän keväisten Oulun uusien liikennekilpailutusten ulkopuolelle. OTP työllistää noin 190 työntekijää, joista noin 170 on linja-autonkuljettajia. Se on hoitanut tähän saakka noin 43 % julkisesta paikallisliikenteestä Oulun seudulla, viidellä liikennöintisopimuksella. Ilman sopimusten purkamista Oulun kaupungin ja OTP:n väliset sopimukset olisivat päättyneet vuosina 2024, 2026 ja 2028. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Kaleva. Lue Kalevan alkuperäinen uutinen täältä.  TEKSTI Lauri Tiainen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry käy nelivuotiselle edustajakokouskaudelle uudistuneen johdon turvin. AKT:n puheenjohtajana jatkaa joulukuusta 2021 puheenjohtajana toiminut Ismo Kokko, 51. Molemmat varapuheenjohtajat sen sijaan ovat uusia. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin palkkasihteeri Jarkko Arpula, 52, ja toiseksi varapuheenjohtajaksi ympäristöhuoltotyöntekijä Niko Blom, 35. Ilmastonmuutos herätti huolta Kokouksen päätöslauselmassa AKT totesi ilmastonmuutoksen muodostavan uhan koko ekologiselle systeemille. Sen pahimmat skenaariot ovat kuitenkin torjuttavissa. Yhtenä keinona nähtiin liikennepoliittiset ratkaisut, kuten toimiva joukkoliikenne ja ammattimaisen liikenteen ohjaaminen käyttämään vähäpäästöisiä tai päästöttömiä polttoaineita. − Erityisen tärkeätä on, että mikäli Suomessa aloitetaan liikenteen päästökauppa, koskevat samat määräykset ja maksut sekä suomalaisia että täällä liikkuvia ulkomaalaisia kuorma- ja linja-

Yhtenäisyys on edellytys sille, että ay-liike pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin. Eri alojen työtaistelujen ja palkkapyrkimysten seurauksena on esille noussut kuitenkin ilmiö, jossa työntekijäryhmiä on asetettu toisiaan vasten näiden ajaessa jäsenilleen parempia työsuhteen ehtoja. Työsuhteen ehtoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten työvoiman saatavuus ja työn vaativuus. Jos palkankorotuspaineita syntyy ja ammattiliitto katsoo ne oikeutetuiksi, on ne hyväksyttävä osana työelämän muutosta. Näin myös AKT:n osalta, kun tavoitteena on saavuttaa AKT:n sopimusaloilla työskenteleville toimeentulon turvaava kilpailukykyinen palkka ja työolosuhteet. Toinen ammattiyhdistysliikettä heikentänyt tekijä on työehtosopimusshoppailu. On tuhon tie, jos ammattiliitot ryhtyvät keskenään taistelemaan palkkojen korotustasosta ja jatkavat tes-shoppailua. Ay-liikkeessä tarvitaan yhteistyötä työehtoshoppailun loppumiseksi.

Tampereella kokoontunut AKT:n edustajakokous valitsi puheenjohtajaksi Ismo Kokon, 51 alkavalle nelivuotiskaudelle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin palkkasihteerinä toiminut Jarkko Arpula, 52 ja toiseksi varapuheenjohtajaksi ympäristönhuoltotyötekijä Niko Blom, 35. Ismo Kokko siirtyy tehtävään liiton vt. puheenjohtajan tehtävästä. Kokko on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän on työskennellyt aiemmin Palvelualojen ammattiliitossa, SAK:ssa, Teollisuuden Palkansaajissa ja Insinööriliitossa.  – Hyvältä tuntuu. AKT on yksi merkittävimmistä suomalaisista liitoista, ei tämä pikku homma ole. Meillä on iso tehtävä, iso vastuu jäsenkunnan työelämästä, Kokko kommentoi valintoja. Kokko linjaa työmarkkinasyksyn peruslähtökohdaksi valtakunnalliset työehtosopimukset. Yrityskohtaisuus ei ole AKT:lle vaihtoehto, siinä työnantajakentän iso motiivi on vain pilkkoa edunvalvontaa. AKT:n pitää olla edelleen terävä edunvalvonnassa.